Viihde
Rokkarien kantapaikassa ei musiikki raikaa
Eturivin rokkarit luovat legendaariseen Ilvekseen nimikkomenunsa. Liven 12-osaisessa juttusarjassa esitellään muusikot patojen äärellä.
Julkaistu 27.02.2008 (Metro Live 9/2008)
Teksti Santtu Parkkonen
Kuvat Ari Talusén
– Keskustelimme ruoasta. Kikellä ja Akilla oli paljon reseptejä mielessään ja ajattelimme, että nehän voisi toteuttaa täällä, Ilveksen nurkkapöydässä istuva Merimaa kertoo.
Ajatus rokkimenuista tuntui vielä jälkeenpäinkin niin hyvältä, että ensimmäinen menu kohtaa syöjänsä tänään. Yrjänän luoman kokonaisuuden on stailannut Ilveksen kokki Nana Loukeinen. Viinisuositukset on tehnyt asiaa 70-luvulta lähtien harrastanut Merimaa.
Rokkielämään vahvasti liitetyllä ravintola Ilveksellä on pian 80-vuotinen historia. Ravintolan perusti, ja itse asiassa koko talon rakensi hämäläinen osakunta 1930-luvun alussa. Tiukan lainsäädännön takia alkoholi oli pitkään pannassa, mutta ruokaa on saanut alusta asti.
Ravintolan ruokahittejä ovat aina olleet pihvit. Sipulileike oli pitkään myydyimpiä annoksia. Nykyään Ilves tunnetaan parhaiten hampurilaisestaan, jättipihvistään, kanapastastaan ja lokkilautasesta.
– Hampurilainen syntyi roudareiden toivomuksesta. He kaipasivat tuhtia matkaevästä. Lokkilautanenkin syntyi tarpeesta. Usein täällä oli seurueita, joista vain yksi tilasi ruokaa. Kun annos tuli pöytään, kaikille tuli nälkä ja he alkoivat närppiä annosta.
– Kun lokkilautanen poistettiin listalta, siitä meinasi tulla kapina, Merimaa kertoo.
Ilveksessä ovat aina viihtyneet hyvin erilaiset ihmiset opiskelijoista toimistoväkeen ja linja-autokuskeihin.
– Pitkän linjan kuskit yöpyivät Helsingissä ja tulivat yleensä perille päästyään ensimmäisenä Ilvekseen. Heidän kanssaan oli diili, että he saavat syödä kassasta. Jossain vaiheessa tosin jouduttiin käymään keskustelua siitä kuinka monta paukkua on kohtuullista juoda annoksen yhteydessä, Merimaa kertoo.
Tarinan mukaan linja-autonkuljettajat hoitivat ravintolan keskellä olleen pyöreän pöydän äärestä myös jonkin aikaa pimeän viinan jakelulogistiikkaa.
Kun Tavastian syntysanat lausuttiin 1970-luvulla, rokkarit ottivat Ilveksen omakseen.
– Yhteen aikaan bändit jopa lähtivät täältä keikoille. Maanantaisin täältä taas sai suoraan tiedon miten rundit olivat menneet, Merimaa kertoo.
Nykyään Ilveksessä tehdään paljon haastatteluita ja kuvauksia, ihmiset odottavat keikkoja, FC Tavastia kokoontuu ja muusikot tapaavat toisiaan. Yhdessä pöydässä saattaa istua opiskelijaporukka, viereisessä Ville Valo ja toisella puolella salia Rasmuksen pojat.
– Ilveksessä ollaan totuttu muusikoihin, he saavat olla täällä rauhassa.
– Jone Nikula, Yrjänä, Hanoi Rocks silloin kun Makke pyörii Stadissa, Aholan Kalle, PMMP, Timo Rautiainen, Kurjen Lasse, Maija Vilkkumaa, Merimaa luettelee Ilveksen vakionaamoja.
– On täällä käynyt Idolsejakin haistelemassa ilmapiiriä, esimerkiksi Jani Wicholm ja Hanna Pakarinen. Ehkä se kuuluu rokin korkeakouluun istua yksi ilta Ilveksessä.
Ilveksessä on paljon tiivistettynä pieneen tilaan. Lähes ainoa asia joka ravintolaan ei kuulu, on musiikki.
– Me ollaan lähdetty siitä, että musiikki on Tavastian puolella. Ilveksessä muusikot ja yleisö voivat keskittyä, eivätkä he ole koko ajan ärsykeviidakossa, Merimaa sanoo.
Metro Live julkaisee rokkarimenuista 12-osaisen juttusarjan. Myöhemmin menut kootaan kirjaksi, jonka kustantaa Johnny Kniga.


Kommentit