Kuka kumma on Beniamino Gigli? Tätä kysymystä pohdin eräänä päivänä kävellessäni Töölön kisahallin ohi. Mies on näet saanut muistolaatan talon päätyyn. Muistomerkin takana on Suomen Beniamino Gigli -seura.

Jos kulkee kaupungilla silmät auki, huomaa että talojen julkisivut ovat täynnä mitä merkillisimpiä muistolaattoja. Tuntuu, että laattoja on kiinnitetty kantakaupungissa lähes jokaiseen kortteliin. Useissa kortteleissa jopa useampaan taloon.

Todellisia muistolaattabongareiden paratiiseja ovat Töölö, Kamppi ja Kruununhaka. Niissä kaupunginosissa laatat seuraavat toisiaan. Monet muistomerkit puoltavat paikkaansa. Niillä on kulttuurihistoriallista arvoa, ja talon asukkaiden on kiva kertoa vieraille, että meidän talossa muuten asui Pentti Saarikoski.

Veikkaisinpa, että laatta seinässä myös pikkuisen nostaa talon asuntojen arvoa. Jos on myynnissä kaksi samanlaista asuntoa mutta vierekkäisistä taloista, niin minä ainakin valitsisin sen talon, jossa Saarikoskikin asui.

Muistolaatat viestivät aina jotain paikkansa historiasta. On mielenkiintoista tietää, missä Olavi Virta levytti ikimuistoisia kappaleitaan (Kirjatyöntekijänkatu), mistä lähetettiin Suomen ensimmäinen tv-lähetys (Albertinkatu), missä sijaitsi Elannon ensimmäinen leipäkauppa (Luotsikatu) tai missä Bertolt Brecht asui pakolaisvuosinaan (Köydenpunojankatu).

Mutta, mutta. Laattoja on niin paljon, että ne ovat kärsineet inflaation. Pitääkö seinässä olla laatta, jos talossa on perustettu Paperi-insinöörien yhdistys? Tai jos talossa on työskennellyt pari vuotta Pääesikunnan sähköteknillinen osasto? Tai jos Elias Lönnrot asui yhden vuoden talossa, joka on purettu aikoja sitten. Tai jos rakennuksessa esiintyi vuonna 1954 italialainen oopperalaulaja Beniamino Gigli? Seuraavaksi paljastetaan varmaan Lady Gagan muistolaatta Kulttuuritalolla.