Metro Live - Blogit - El Dictador

Susan Ruususen kilahti kuullessaan, että Matti Vanhanen on valmis julkaisemaan jonkun toisen julkisuudenkipeän naisen kanssa vatkaamansa sähköpostiketjun, mutta ei hänen. Miksi Matti käy hänen kanssaan oikeutta viestien julkaisemisesta, mutta toinen saa ilmaista palstatilaa? Kuule Susan, sulla on ollut tissit varmaankin vuodesta 1983, mutta miksi sä halusit julkaista ne vasta nyt?

Voin jakaa Matti Vanhasen kanssa toisenkin tuskan, sillä viime kunnallisvaaleissa hänen kilpailunumeronsa oli kiusallisesti 69 ja pääministerin kanssa yhtä pitkänä miehenä kehtaan paljastaa, että meillä korstoilla kuusysi luiskahtaa herkästi pelkän kutosen lipittämiseksi ja siinä ei ole mitään vitsailtavaa.

2 kommenttia

Takaovi.com

Juha VuorinenTorstai, 26.3.2009

Vaikka asuntolainojen korot solisevat huimaa vauhtia alaspäin ei edelleenkään ole havaittavissa minkäänlaista huoneistojen ostosryntäystä. Toki poikkeuksiakin löytyy ja yksi sellainen tapahtui asunnonvälittäjänä toimivalle ystävälleni, joka sai tehtäväkseen myydä Pohjois-Helsingistä kaksion erittäin edulliseen hintaan. Syynä alennusmyyntiin oli toraisa aviopari, joka halusi panna pöytähopeiden lisäksi asunnon jakoon hinnalla millä hyvänsä. Näillä markkinoilla ystäväni ei alkanut panna pariskunnan poskettoman halvalle pyyntihinnalle kampoihin vaan naputteli nettiin ensimmäisen esittelykerran tiedot.

Näytön ajankohdaksi oli sovittu sunnuntaiaamupäivä. Välittäjän saapui hieman etuajassa paikalle ja löysi riemukseen näinä aikoina harvinaisen jonon oven takaa. Ystäväni hieroi tyytyväisenä pakkasen pureskelemia käsiään, sillä parhaassa tapauksessa asunto saattaisi mennä tarjouskilpailuun, jolloin sekä myyjä että välittäjä tienaisivat hieman ylimääräistä.
Välittäjä joutuikin hätistelemään innokkaimpia sisäänpyrkijöitä syrjään päästäkseen itse myyntikohteeseen.
Eteisessä vastaan tulvahti vanhan viinan ja tupakan haju, mikä ei ole kaikkein myyvin tuoksu. Kaverini lähti metsästämään käryn alkuperää. Myyjä oli luvannut putsata paikat myyntikuntoon, mutta ainakin keittiö oli kuin kaljatehtaan kaatopaikka. Sotkun siivoamiseen olisi mennyt liian pitkään etenkin, kun samaan aikaan eteiseen sulloutui lisää porukkaa vetämään kenkiensä päälle sinisiä muovikortsuja.
- Odottakaa rauhassa siellä eteisessä, välittäjä pyysi ja siirtyi olohuoneeseen, mistä löytyi seuraava yllätys.
Edellisen illan isäntä makasi ilkosillaan olohuoneen sohvalla. Ystäväni syöksyi herättelemään naamansa sohvatyynyjen väliin muurannutta asiakastaan.
- Erkki, herää, Erkki, herää nyt jumalauta, tuolla on rapussa parijonossa ihmisiä odottamassa tätä esittelyä.
Erkki ei pukahtanut sanaakaan, päästeli vain lyhyitä pierusarjoja paljaasta perseestään, joka oli tähdättynä suoraan eteiseen johtavalle ovelle. Ystäväni alkoi kovakouraisemmin ravistella vanhalle viinalle ja paskalle tuprahtelevaa läskimoosesta ylös.
- Herää nyt helvetti sentään!
Erkki aloitti humalaisen mölinän:
- Et kai sä yrittänyt panna mua vai miks mulla ei oo housuja ja kuka vittu sä edes olet?
Välittäjä yritti hyssytellä asiakastaan:
- Erkki, ole nyt hyvä mies hiljempaa, tuolla on eteinen turvoksissa asunnonkatsojista.
Erkillä ei ollut päällään kuin rannekello, jota hän sentään älysi vilkaista.
- O-onko nyt aamu? Erkki havahtui viimein hereille ja pomppasi järkyttyneenä pystyyn.
- Ei, nyt on aamupäivä. Sun pitää mennä kiireesti makuuhuoneeseen piiloon, ystäväni hoputti.
Samalla sekunnilla paine eteisessä kävi niin sietämättömäksi, että ovi olohuoneeseen lennähti auki ja nakun Erkin ja kauhistuneen välittäjän eteen alkoi purkautua porukkaa kuin paikallispeliin. Erkki tarrasi ystäväni käsivarresta kiinni ja alkoi huojua kuin purkautumaisillaan oleva öljyporaustorni.
- Huh, tuli vähän huono olo...
Ystäväni kuuli vieressään seisovan pontuksen ruokatorvesta pahaenteisen molinan, mutta ei ehtinyt astua syrjään, kun ensimmäinen tuopillinen roiskahti Erkin, välittäjän ja eturivissä hämmästelleiden ostajakandidaattien jaloille. Toinen ryöpsähdys otti pompun 80-luvun lasisesta sohvapöydästä, mutta kolmannen Erkki onnistui sentään kääntämään plyysikankaiselle sohvalle. Ystäväni riisui kiireesti välittäjäntakkinsa, levitti sen Erkin pyllistyneen perseen suojaksi ja sanoi vaivautuneesti hymyillen:
- Tänne olohuoneesen paistaa muuten ihanasti ilta-aurinko.
Keittiön oviaukossa pahoinvointipantomiimia katsellut vanhempi herrasmies kysyi rauhallisesti:
- Onko tämmöinen laminaattilattia helppo pitää puhtaana?
- On, Erkki ehti vastata ennen kuin oksensi neljännen kerran ja toista kertaa ei niin helppohoitoiselle plyysisohvalle.

Kommentoi

Terveiset Julkisen sanan neuvostolle

Juha VuorinenTiistai, 24.3.2009

MTV3 on tehnyt tuoreimmasta Tanssii tähtien kanssa –kisasta viihdettä isolla V:llä. Kauhukseni suuri suosikkini Simo Frangen putosi heti alkumetrillä pois kisasta, mutta onneksi tuotannosta on löytynyt Simon verbaali-ilottelun korvaajia.
Kolmannen jakson jälkeen korkki aukesi kunnolla, kun iltapäivälehdet pullottivat hirmuotsikoita Susanna Rahkamon arvosteltua Miia Nuutilan vatsaa pömpöksi. Mitä ihmettä tuossa nyt oli? Susannan Rahkamo toimi kuin kuka tahansa nainen nähdessään verevän kaunottaren – etsii hänestä vaikka väkisin jonkin vian. Näin te akkakullat toimitte. Sen sijaan ihmettelen miksi kukaan ei nostanut minkäänlaista mekkalaa Vappu Pimiän kutsuttua Wilson Kirwaa apinamieheksi. Tauon jälkeen näemme miten apinamies tanssii rumbaa.

Alan myös hiljalleen ymmärtää miksi nassulekuri Rolf Nordströmillä oli niin hirveä kiire pudota kisasta, sillä jossain vaiheessa joku olisi alkanut ääneen hämmästellä Nordströmin ja Josef Fritzlin hämmästyttävää yhdennäköisyyttä. Siis, jos Rollellakin olisi viikset.

Kommentoi

Kuohuvaa kermaa tapaamassa

Juha VuorinenKeskiviikko, 18.3.2009

Olin saada viime viikolla paskahalvauksen, kun postiluukusta kolahti virallisella Suomen vaakunalla koristeltu kuori. Odotin saavani kutsun vähintäänkin valtakunnan oikeuteen suomen kielen toistuvasta väkisinmakaamisesta, mutta ällistyksekseni kirje ei ollutkaan oikeus- vaan ulkoasianministeriöstä.

Arvoisa kulttuurivaikuttaja

Suomalaiset kulttuurin osaajat ovat maamme ykköslähettiläitä ympäri maailman. Te ja työnne olette usein ensimmäinen asia, jonka ulkomaalaiset suomalaisuudessa kohtaavat.

Ulkoasiainministeri kutsui meikäläisen nostamaan maljaa ja polvea muiden eturivin kulttuurivaikuttajien kanssa. Pyörittelin epäuskoisena kutsua kädessäni ja lopulta soitin ministerin sihteerille varmistaakseni, että kutsu oli todella tarkoitettu minulle. Oli se. Te ja työnne olette usein ensimmäinen asia, jonka ulkomaalaiset suomalaisuudessa kohtaavat. Pokkareitani kieltämättä myydään valtavia määriä lentokenttien kioskeissa, joten maailman turuilla ja toreilla seilaa rumilla kuvilla koristeltuja opuksia, jotka ovat täynnä omituisella kielellä kiroiltua tekstiä. Tulin lopulta itsekin samaan johtopäätökseen ulkoasiainministerin kanssa, olin ansainnut paikkani bileissä.

Mikäli ulkoasiainministeriö pitää jonkinlaista kirjaa juhlistaan, niin 17.3.2009 kohdalla lukee: Ulkoasianministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston tiloihin oli saapunut tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä suomalaisen kulttuurin kerma. Ja Juha Vuorinen.

2 kommenttia

Vuoristen maailma

Juha VuorinenTorstai, 12.3.2009

Yksi suuri unelma on muuttumassa karmivaksi todeksi, kun olemme rakentamassa taloa ja jättämässä hyvästit huolettomalle vuokra-asumiselle. Olen kuunnellut vuositolkulla varoituksia talon rakentamiseen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten alkoholismista ja akuutista avioeron uhasta. Toisen vaivan olen jo lääkinnyt vaarattomaksi, mutta parisuhteen reunoja saatetaan koetella. Sain tästä jo esimakua, kun menimme käymään keittiötä valmistavan yrityksen myyntinäyttelyssä. Rouva porhalsi korkokengät kipinöiden edellä, myyntiedustaja yritti kipittää perässä ja minä horjua syli täynnä esitteitä mukana.
- Tuo se on! vaimoni osoitti silmät leimuten klassista, mutta tehokkaan näköistä keittiömallia.
Säikähdin niin helvetisti rouvan kajahtavaa ääntä, että pudotin koko esitenivaskan lattialle.
- Juha, anna niiden olla ja mene seisomaan tuonne laatikoiden viereen, rouva komensi.
Keittiömyyjä seurasi silmät suurina raahautumistani eläväksi mittatikuksi työtason viereen.
- Onko se pöytä sopivalla korkeudella, kun sä pilkot vihanneksia? rouva kysyi.
- Sais tää olla varmaan vähän korkeampi, kun olen itse melkein pari metriä, totesin.
- Sitä saa kyllä korotettua viisi senttiä, myyntiedustaja lupasi.
- Riittääks sulle viis senttiä? rouva kysyi tiukka katse porautuneena silmieni väliin.
- Kyllä kai...
Madam Vuorinen huomasi keittiömyyjän kummastuneen ilmeen ja alkoi kovalla äänellä selittää:
- Juha tekee meillä kaikki ruoat ja siksi on tärkeää, että työtaso on riittävän korkealla, ettei sen selkä taas mene jumiin.
Myyjä nyökkäsi myötäelävästi puoleeni.
- Joko te olette ajatelleet hellan paikkaa? myyjä kysyi.
Vaimoni puristi kätensä nyrkkiin ja osoitti keittiön nurkkaa.
- Se tulee tuonne.
Polvistuin poimimaan nyrkin ja hellan väliin levinneitä keittiöesitteitä ja ihailemaan samalla rouvani viiden sentin korkoja.

1 kommentti

Edellinen 1 2 ... 40 41 42 43 44 45 46 ... 60 61 Seuraava

Tietoa blogista

Juha "El Dictador" Vuorinen on 197-senttinen suurkirjailija ja radiotoimittaja. Hänen kirjailijanuransa alkoi kymmenisen vuotta sitten Juoppohullun päiväkirjan kirjoittamisesta nettiin. Koska teksti osoitti heti alussa ilmaisuvoimansa, Juoppohullun tarina päätyi kansien väliin. Tällä hetkellä Vuorisen kirjoja myydään 100 000 - 200 000 kappaleen vuosivauhtia. Blogiin hän ei ole koskenut sitten Juoppohullun päiväkirjojen.

Tilaa RSS-syöte