Leikin lasku
Jokaisessa perheessä on varmasti jos jonkinlaisia rituaaleja eikä meitäkään ole jätetty tässä osattomiksi. Yksi ehkä älyttömimmistä on leikki, jossa yhä uudestaan ja uudestaan kosin omia lapsiani kysymällä, suostuvatko he menemään kanssani naimisiin. Onko aika ajamassa papan huumorin ylitse vai mistä johtunee, että vain 3-vuotias Onni-poikamme suostuu vastaamaan myöntävästi kosintaani. Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: Haluan.
Pari päivää sitten olin viemässä 9-vuotiasta tytärtäni kouluun ja halusin automatkan ajan viihdyttää itseäni tällä puhkikulutetulla leikillä.
- Voisitko edes ajatella meneväsi isin kanssa naimisiin? kysyin.
Tyttärelläni on hyvin monimutkainen mielikuvitus, joten hän kääntyi puoleeni ja pamautti pokkanaamalla:
- Isi, sä olet jo varattu.
- Se ei tule olemaan ongelma, sillä voin aina hakea avioeron.
- Ei tarvitse, koska sä olet liian vanha mulle, tyttäreni jatkoi.
- Höpö höpö, muslimimaissa on nähty paljon suurempiakin ikäeroja pariskuntien välillä.
- Isi, mä olen 9-vuotias ja sä olet nelkytyks.
- Nelkytkaks, korjasin.
- Ootko sä niin vanha?
- Olen.
- Kuinka vanha äiti on?
- Yhtä vanha vaikka näyttääkin isiä vanhemmalta.
- Mä kerron ton äitille.
Lupasin paistaa 9-vuotiaan tytön korkuisen pinon riisilettuja, jos hän pyyhkisi kovalevyltään isänsä arvion äidin iästä.
- Isi, mä haluan oman miehen, jonka kanssa saan omia lapsia, tyttäreni jatkoi perustelujaan.
- Hyvänen aika, jos menet mun kanssa naimisiin, niin Onni ja Justus ovat meidän lapsia, kerroin.
- Hei haloo, ne on mun veljiä.
- Älä ajattele niitä veljinäsi, jatkoin käännytystäni.
- Mutta mä en halua vanhaa miestä, koska ne kuolee ennen mua ja mä en halua tulla surulliseksi.
- Mä voin alkaa juoda Bulgarian jogurttia.
- Miksi?
- Se antaa pitkää ikää.
- Isi, vitsailethan sä nyt? tyttäreni kysyi naama vakavana.
Päätin luovuttaa, sillä olimme jo koulun pihalla.
- Joo, isi vitsaili. Mut voisitko harkita edes kihloihin menemistä?
- Mitä jos mä menisin nyt kouluun?
Rukoilin rystyset valkoisina, ettei kukaan kysy Jadelta, mistä hän juttelee koulumatkoilla isänsä kanssa.
Toinen bravuurimme on nimeltään arvuutusleikki, jossa yksi miettii jotain asiaa, esinettä tai henkilöä ja muut yrittävät arvata, mikä on mietinnän aihe. Vinkkeihin voi vastata vain kyllä tai ei. Lähes poikkeuksetta leikki alkaa kysymyksellä, elääkö se? Ymmärrettävistä syistä 3-vuotias Onni on harvoin arvuuttaja, mutta eilen hän halusi kokeilla tuota roolia.
- No, aavatkaa, Onni vaati.
- Elääkö se? 6-vuotias Justus kysyi naama virneessä.
- Ei elä, se on Kaavinen! (Suom. Karvinen)
Se leikki loppui lyhyeen.
Sikahyvä sikaflunssa
On tämä kyllä sikamaista touhua, Suomeen on erehdyksessä ostettu pikkuisen liikaa H1N1-viruksen laimennuslääkettä ja nyt ollaan kusessa mokomien pillereiden kanssa. Nyt kysellään, kuka haluaa popsia vanhentuneita kapseleita? Kapseleita, joiden käytöstä eräs lääkäri sanoi seuraavaa:
- Jos otat Tamifluta niin tautisi kestää seitsemän päivää. Jos jätät ottamatta, siinä menee viikko.
Todellisuudessa se kaiketi lyhentää vittumaisimpien oireiden kestoa puolella vuorokaudella. Siitä iso plussa Tamiflulle.
Lähipiirissäni on yksi pitkäaikaissairas, johon aiotaan ruiskuttaa sikainfluenssarokotetta. Nähtävästi taivaallisella urkuparvella painetaan kolmessa vuorossa hommia, sillä jostain syystä hän ei ole vielä saanut rokotetta ja nyt jopa häntä hoitaneet henkilöt ovat alkaneet miettiä, että kannattaakohan hänen edes ottaa kyseistä rokotetta, kun sen epäviralliset riskit ovat kasvaneet päivä päivältä yhtä huolestuttavimmiksi. Eikö kukaan ihmettele, kuinka monelle Suomessa sikainfluenssaan kuolleelle oli annettu rokote vain muutamia päiviä ennen kuolemaa? Tiedän myös kaksi tapausta, joissa rokotuksen saanut raskaana oleva nainen on joutunut muutaman päivän kuluttua synnyttämään kuolleen vauvan. Toisessa näistä tapauksista vanhemmat olivat yhteydessä lehdistöön, mutta kukaan ei halunnut ottaa juttua hoidettavakseen. Herää kysymys, miksi THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tilasi yli viisi miljoonaa rokotetta yhdeltä ja samalta valmistajalta? Entä jos jokin erä on epäkuranttia tavaraa, niin mitäs sitten pistellään rokotusjonoon? Mitä eroa on THL:n rokotetutkimuksella ja kyseisen lääketehtaan tuotekehittelyllä? THL sai kuusi miljoonaa euroa tältä lääketehtaalta, mutta osti itse sadalla miljoonalla rokotteita. Kohtuullinen 94 %:n kate... Kumpi korruptoi kumpaa? Kaiken lisäksi Suomeen tilattu rokote-erä ei sisältänyt heikennettyä virusta vaan sitä oli vahvistettu keinotekoisesti.
Vaikka George W. Bush on yksi Yhdysvaltain historian inhotuimmista presidenteistä, niin hänellä on syytä leveään virnistykseen, sillä hän omistaa aivan helvetisti lääketehtaasta, jolla oli patentti sikainfluenssalääkkeeseen ennen kuin koko tauti vetäisi shokeeraavasti uutisoidun ensi-iltansa Meksikossa. Siis siinä sikahalvan työvoiman tehtaassa, joka sijaitsee aivan Amerikan alapäässä. Miten on sattunutkin lääketehtaalla käymään noin sairas tuuri...
Mutta antoi sikainfluenssa minullekin oikean onnenpotkun, kun entinen omahoitajani/äänitarkkailijani ja nykyinen Kerava-salin tekniikkaführer Jussi ”keskusgigolo” Kaatrasalo soitti ja kertoi vaimonsa sairastuneen. Tästähän vasta riemu repesi, kun kaksi lippua vapautui komeasti otsikoituun Kerava-salin 10-vuotisjuhlaan: Pandora and Koop Arponen in bed with RNO. Riku Niemi Orchestran viisitoistahenkinen big band ja kymmenhenkinen jousisto iskivät Madonnan sävelin sellaisen vauhdin miljoonia myyneeseen ruotsalaistähteen ja melkein suomalaiseen Idols-voittajaan, että jopa jäyhä keravalaisyleisö alkoi lämmetä kuin suomalainen rokotusjonossa. Siinä vaiheessa kun Koop Arponen alkoi vetää estradille nikkaroidussa mammuttisängyssä Like a Virgin –kappaletta ristin käteni ja lausuin hiljaa.
- Kiitos H1N1.
Taivaspaikka kaudelle 2011
Jokunen vuosi sitten Timo Jutila kirjoitti Juti-suomi-hokisanakirjan, jonka avulla saa tietää kuinka vakavasta rikoksesta on kyse, jos joku on mennyt lämäämään kiekon ylämummoon. Jussi Lähde puolestaan julkaisi juuri Politiikka-suomi-sanakirjan, josta löytyy lukuisia synonyymejä sanalle kelmi. Itse olisin tällä viikolla kaipaillut Ay-suomi-sanakirjaa, sillä olen ollut aivan ulkona Finnairin lentokoneenkuljettajien ja Kimi Räikkösen ajosopimusneuvotteluista. Molemmissahan yritettiin löytää ratkaisua, kuka saa ajaa ja kenen vehkeillä puhumattakaan millä kaudella. Nyt on saatu sovittua, ettei Kimi Räikkönen aja ensi kaudella, mutta lentokoneenkuljettajille kaudella 2010 vain taivas on rajana. Räikkösen manageri lupaili Kimin palaavaan radoille kaudella 2011, kun skeptisimmät uskovat, että suuri osa Finnairin kuskeista taas tulee jäämään samaisella kaudella varikolle.
Vertaillaanpas hieman näiden kuskien managereita ja heidän toimintatapojaan.
Lentokoneenkuljettajien manageri Kristian Rintala selitti lakon päätymistä näin:
- Meille sillä on merkittävä ero, lentääkö Finnairin koneita ulkopuoliset pilotit vai vuokraako Finnair koneensa ulkopuoliselle yhtiölle lennettäviksi.
Olivatko nuo sanat lohdutukseksi managerille itselleen vai hänen tallinsa ajajille? Lohduttiko Räikkösen manageri Kimiä samoilla sanoilla, kun selvisi, että Jenson Button upottaa ensi kaudella englantilaisen perseensä McLarenin penkkiin? Mutta miksi näin kävi? Miksi emme näe suomalaista vilkkusilmää radoilla? Vaikka lehdissä on väläytelty lentokoneenkuljettajien huikeita tuloja, ei manageri Rintalalla silti ollut yhtä hyviä neuvotteluasetelmia kuin kaimallaan David Robertsonilla, joka kuittasi McLarenin kanssa päättyneiden neuvotteluiden syyn:
- Heillä ei ollut varaa Kimiin. Ja häntä taas ei kiinnostanut kilpailla sillä rahalla, mitä he tarjosivat. Joten Kimi siirtyy rallin pariin, David Robertson kertaa Räikkösen ja McLarenin välisiä neuvotteluja BBC:lle.
Kuinkahan moni tämän kauden Finnairin kuskeista joutuu ajamaan kaudella 2011 taivaallista rallia Finnarin kalustolla, mutta Finncommin ajohaalareissa? Mielenkiintoisia nää ajajasopimukset.
Lakkokersantti Vuorisen komennossa
Olen seurannut jyrkässä kulmassa nousseella mielenkiinnolla Finnairin taistelua takaisin siivilleen nousemisesta enkä kiellä olleeni erittäinkin utelias lentäjien työtaistelua kohtaan, koska muutama kaverini leijailee työkseen taivaalla.
Ei, en aio alkaa puolustella lentäjien surkeaa asemaa vaan heittää esille muutaman kysymyksen, jotka ovat ahkerasta taloussivujen ja nettikeskusteluiden ahmimisesta huolimatta jääneet minulle epäselviksi. Valtaosa kansasta tuomitsee jyrkästi lentäjien edut ja komentaa heidät taivaan korkeuksista alimpaan helvettiin, mutta ohitan tuollaiset mielipiteet, koska niiden suurimpana vaikuttimena lienee silkka suomalainen kateus pulleaa palkkapussia kohtaan. Yritän siis poimia asiakohtia, jotka kiinnostaisivat tällaista kotikutoista taloustoimittajaa.
Jos minä pääsisin edes ohilentäväksi hetkeksi valtakunnansovittelijan housuihin, (enkä tarkoita nyt mitään homohommia Esa Lonkan kanssa) niin kysyisin lentäjien ja Finnairin pääneuvottelijoilta seuraavat kysymykset:
1) Millä tavalla meidän matkustajien lentoturvallisuus heikkenee, jos lentäjät eivät saa päättää, ketkä lentävät Finnairin omistamilla/vuokraamilla koneilla? (Lääkärit päättäisivät, kuka saa leikata missäkin salissa jne.)
2) Onko maailmalla paljonkin vähemmälläkin toimeentulevia lentäjiä, joilla on perverssi haave lentää charterkoneellinen suomalaisturisteja Teide-tulivuoren rinteeseen? (Lopettaako Finnair jatkossa lentäjiensä laaduntarkkailun?)
3) Onko se yleinen käytäntö, että lentäjät päättävät työnantajan omistamien tai hallinnoimien työkalujen käytöstä? (En tiedä, kun en tiennyt Finnairinkaan käytännöstä.)
4) Millä tavalla meidän matkustajien lentoturvallisuus heikkenee, jos lentäjien palkkapussi kevenee 5 – 15 %? (Ravisteleeko 70 000 euroa vuodessa tienaava lentokoneenkuljettaja köyhyyttään konetta, mutta 200 000 euroa saava liitää kuin öljy laineilla?)
5) Jos lentäjät suostuvat Finnairin ehtoihin, vaihdetaanko heidät joka tapauksessa halpoihin Made in Hong Kong -lentäjiin? (Onko tässä kyse palkoista, työpaikoista vai ylpeydestä? Jos kyse on ylpeydestä, niin kumman osapuolen?)
6) Yleisillä keskustelufoorumeilla lentäjät syyttävät Finnairin kehnoa tulosta huonosti rakennetun ja liikaa johtajia vilisevän organisaation syyksi. Pitäisikö heidän työnkuvansa määritellä uudestaan? Onko se lentokoneiden kuljettaminen, Finnairin organisaation uudelleen rakentaminen vai yhtiön kaluston käytöstä päättäminen? (Pitäisikö Finnairin organisaation järkeistämisestä neuvotella jossain muualla kuin lentokoneenkuljettajien työehtosopimuspöydässä?)
7) Jos kohdan kolme vastaus ei ole myöntävä eikä tähänkään mennessä neuvottelutulosta olisi syntynyt, niin kysyin uudestaan kuudennen kysymyksen. Nyt vaan hyvin paljon kovemmalla äänellä.
Tämmössii mä kysysin.
(Julkaistu ennen lentäjien vastausta kiistaan.)
Julkaistu lentäjien lakkopäätöksen jälkeen lauantaina klo 15.41
Finnair saa syyttää tästä lakosta vain ja ainoastaan itseään, sillä ei sillä yhdelläkään lentäjällä olisi ollut muuten varaa lausua, ”mulla on varaa olla lakossa, Finnairilla ei”.
Kristallipallossani välähti kuitenkin pahaenteinen etiäinen, jossa Finnair perustaa toisen suurehkon lentoyhtiön kanssa kokonaan uuden yrityksen, jonne se palkkaa uudet työntekijät. Ja kokonaan uusilla ehdoilla. Tuusulalaisena toki toivon, ettei lentäjien palkkoihin kajottaisi, sillä he lentävät muhkeat verotulot kuntaamme.
Julkaistu Finnairin tiedotteen jälkeen lauantaina klo 18.21
Finnairin henkilöstöjohtaja Anssi Komulaisen mukaan yhtiön täytyy nyt miettiä aivan uusia ratkaisuja tulevaisuutensa turvaamiseksi. Vrt. kristallipalloni välähdystä...
Viime viikon sunnuntain (HS 8.11) Hesarissa oli Suomen Liikennelentäjäliiton tuoreen puheenjohtaja Kristian Rintalan haastattelu, jossa hän kertoi olevansa lopputyötä vaille diplomi-insinööri ja seitsemän laudaturin ylioppilas. Tästä sotkusta selvitäkseen SLL tarvitseekin täydellisen insinöörin taidonnäytteen, ja todella paljon älliä.
King of Babylonia
Michael Jackson on kuulemma ottanut perkeleelliset pultit tuonpuoleisessa ja lähettänyt brittiläisen julkkismeedion kautta kiukkuiset terkut, että hänet olisi pitänyt haudata Marilyn Monroen viereen. En tiedä millaisia tiukkapipoisten raatojen orgioita Marilynin hautakummulle ollaan virittelemässä, sillä 25.8.2009 paljastin Richard Poncherin viimeisen toiveen, joka oli sisällöltään kovin samansuuntainen.
Osasin odottaa Michael Jacksonin kontaktia, mutta kuvittelin sen sisältävän aivan toisenlaista nurinaa, sillä kuka haluaisi tulla haudatuksi tölkissä, joka muistuttaa juhlavuoden kultaista Pirkka-sardiinirasiaa.
Tuorein Seiska paljasti, että Matti Nykäsen masusta oli napsaistu koepala. Näköjään Hammurabin laissa on jonkinlainen viiden vuoden viive, sillä elokuussa 2004 Masa kaivoi sormikoukun päätteeksi eräältä herra Hujaselta koepalan selästä.
